Kesäkuussa osallistuin ensimmäisen ja viimeisen kerran kalajoen juhannukseen. Pitkän viikollopun ja auton kontissa nukkumisen jälkeen kotiin palattuamme tuli tunne, että ehkä se testi pitäs apteekista ostaa. Mies kävi hakemassa ja tein sen samantien. Nostin tikun naaman eteen ja kaks selkeetä viivaa piirty näytölle. Vapisevin käsin näytin tikun miehelleni ja huhhuhh. Kylmäävä aalto pyyhkäs mun läpi.
Mitä just tapahtu, miten voi olla mahdollista. Oon just lopettanu toukokuus työt, jotta pystyn keskittyyn opiskeluun ja unelmien ammattiin. Miten kaiken nyt käy.
Pakattiin laukut ja matkattiin hiekkamontulle, pystytettiin tälläkertaa teltta, täytettiin ilmapatja ja annettiin hetki tämän asian suodatukseen.
Kalastuksen lomassa jaettiin ajatuksia, nousi puolesta ja vastaan. Pidetäänkö vai ei ja mites tulevaisuus ja muut asiat. Päätettiin, että varaan ultran ja katsotaan näkyykö siellä mitään, sekä jutellaan lääkärin kanssa asiasta.
En tiennyt viikkoja, en kiertopäiviä. Kaikki oli auki.
Istuimme odotusaulassa jännittyneinä ja lääkäri kutsui sisään. Pyysi pedille makaamaan ja katsoi ruudulle. Jotain täällä on, oikeassa paikassa ja sydän lyö komeasti. Oot viikolla 6.
Tuntu etten saa sanaa suusta. Siis siunataanko mua ja meitä nyt vielä yhdellä. Ja niinhän siinä rakkauskuplassa kävi, että luotimme tulevaan ja otimme vastaan pienen ihmeen ❤️
Päätimme mennä naimisiin maistraatissa raskauden puolivälissä ja syyskuussa vietimme ihanat pienet häät läheisten ja muutaman kaverin kesken. Leivoimme itse tarjottavat ja appiukkoni teki voileipäkakun. Päivä oli ihana ja meidän näköinen.
Maistraatin jälkeen kävimme todistajien, kaason ja bestmanin kanssa kakkukahvilla
Koulu jatkui normaalisti ja mieheni hoiti lapsia mun koulupäivien ajan. Arki rullas kivasti. Tammikuussa - 24, päivä ennen äitiyslomaa valmistuin Yrittäjyyden ammattitutkintoon hyvin arvosanoin. En olisi kyllä uskonut, että kerralla menee purkkiin budjetointi suunnitelmat, yrityksen perustamisasiakirjat ja liiketoimintasuunnitelma, sekä raskaus-aika. Mulla on nyt yritykseen liittyvät asiakirjat valmiina hyppysissä vuoden aloitusaikataululla varustettuna, kunhan laittas vaa pystyy kun ehtii ja uskaltaa :)
Mun yks unelma-ammatti
27.2.24 saimme syliimme rakkaan ensimmäisen yhteisen poikavauvamme, josta olemme todella kiitollisia 💙
Hän saapui 4 minuutissa ponnistuksen alettua maailmaan ❤️
Voisin synnytyskertomuksen tekasta seuraavana, kun oma-aika 3kk ikäisen läheisyyttä ja syliä tarvitsevan Max pojan kanssa sen sallii ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti